Pennut ovat ihania ja vilkkaita. Hereillä ollessaan ne ehtivät joka paikkaan ja pyrkivät aina sinne, minne pääsy on estetty. Omaa tahtoa löytyy kun jotain ovat päättäneet.
Ruuan anto on hauska tapahtuma. Kun pennut hoksaavat, että laittelen niille ruokaa (ja lähes joka kerta ne sen hoksaavat), niin jo rupeaa jaloissa perveilemaan pikkulauma, joka seuraa hienosti keittiöstä pentulaan kun vien niille ruuan sinne. Jos ennen kupin maahan laskemista odottaa hetken, niin jokainen pieni peffa on istahtanut, vaikka sitä ei erikseen ole niille opetettu. On ne neroja. Jo ennen luovutusikää osaavat kauniisti istumalla pyytää ruokaa.
Eilen vauhtiveikot pääsivät jälleen pihalle temmeltämään. Näitä ei enää mikään pidättele vaan kauhealla energialla ne panalsivat pihamaalle. Voi sitä juoksua ja touhua kun pääsivät lumeen. Pian alkaa näitä "nakukoiria" paletamaan, mutta silti eivät olisi millään halunneet takaisin sisälle. Toivottavasti säät sallii, niin pennut pääsevät joka päivä vähän ulkoilemaan ja tutustumaan ulkamaailmankin ääniin. Eilen yhden tontin päästä ohi ajoi rekka, joka kolisi mennessään, eikä kukaan pelästynyt tai edes korvaansa lotkauttanut.
 |
| Käytiin leikkimökin takana vähän antamassa lumipesut siskolle. Tyra ja Mocca. |
 |
| Onkohan tuonne mennyt joku, tuumaa Topi |
 |
| Siskot ja velimies ihmettelevät pihalle hylättyä joulukuusen raatoa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti