Korvat ovat kaikilla ja lurpahtaneet, eli eivät enää napota kiinni päänahassa. Silmät ovat vielä visusti kiinni, mutta tänään jo nähtiin ensimmäiset haparoivat askeleet. Melko heikko on vielä tasapaino, ja yhden askeleen jälkeen pötkylät kupsahtavat kumoon, mutta yritystä on. Varsinkin kun emo asettaa itsensä tarjolle, niin silloin tulee pikkuljalkoihin kummasti voimaa ja koittavat kiipeillä toistensa yli päästäkseen nisille.
Tuiken vatsan kanssa koitetaan selvitä, tilanne on rauhoittunut, vaikkakin maha on löysähkö. Tuike kuitenkin syö ja juo ja on normaali, sekä hoitaa pennut hyvin.
Jänniä päivä aletaan elämään, kun silmät loppuviikosta pitäisi aueta. Nähtäväksi jää saadaanko 2-viikkoiskuviin hurmurikatseet mukaan. Alan olemaan aivan myyty pennuille, ne somistuvat päivä päivältä.
Ruusunenu |
Ei paina huolet |
Sisaruskasa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti